sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Portaat vintille ja yllättävä kohtaaminen


Venevajan vintille on kaksi vuotta kiivetty metallitikkaiden kanssa - ei hyvä pitkäaikaisratkaisu! Kesällä, kun rakentelin pieniä portaita uimalaituriin ja työkaluvajaan, etsiskelin samassa järeimmistä parrupinoistamme sopivat materiaalit tähän kaikkein työläimpään porrasprojektiin. Mikon kanssa mitattiin ja sahattiin pystypuille oikeat kallistukset ja sahasin 9 porrasaskelmaa paksusta lankusta valmiiksi. 


Kuluneena viikonloppuna jatkoimme hommaa pystypalkkien loveamisella ja askelmien sovittelulla.  





Vanhoista vääntyneistä lankuista portaiden kasaaminen ei kirjaimellisesti sanottuna ole ihan suoraviivaista. Lisähaasteen hommaan toi portaiden kokonaispaino, jota ei enää yksi mies pystynyt nostamaan. Saimme ne yhteisvoimin kuitenkin pystyyn...


...vaan kuinkas kävi? Portaat olivat ehkä 0,5 cm liian leveät ja jäivät jumiin suoraan pystyasentoon.


Ei muuta kuin höyläämään aukkoa leveämmäksi molemmilta puolilta. Minä väitän kyllä sahanneeni askelmat oikeaan leveyteen, eli todennäköisesti lovet eivät olleet tarpeeksi syvät. No, menihän sovittelu näinkin ja portaat saatiin moukaroitua lopulta paikoilleen.


Tadaa!


Nyt pääsee vintille tukevampia portaita pitkin ja sopivathan ne myös tunnelmaan työtikkaita paremmin.


Vintillä majailee nykyisin uusi julkkis. Nimittäin keväällä verhoilemani tuoli. Opiskeluajoilta tuttu toimittaja, tapakulttuuritutkija Mirva Saukkola, pyysi minua mukaan juttusarjaan, jota hän kirjoittaa Antiikki&Design -lehteen. Sarjassa taidealan ammattilaiset kertovat rakkaista antiikki- tai designesineistään.


Lupauduin juttuun, mutta esineen valinta oli vaikeaa. Lopulta päätin valita uusimman vanhan esineeni, joten näin päädyin kertomaan jugend-tuolistani, sen verhoilusta ja saaritilastamme. Erittäin hauska yksityiskohta jutun tekohetkellä - työpaikallani - oli muuten se, että kuvaaja, joka otti kuvia sekä tuolista että minusta ja kuunteli taustalta minun ja Mirvan höpötyksiä, yhtäkkiä kiljahti: "mitä, oletko sinä Villa Idurin Pilvi!?". Hehee, hän oli aivan häkeltynyt, kun yhdisti puheeni blogista lukemaansa ja näin sattumalta oli törmännyt tuohon kaukaiseen saaristolais-Pilviin. Toivottelin hänet jatkossakin tervetulleeksi blogin pariin, jos taika ei rauennut minun näkemisestäni ;).

Juttu on luettavana pari viikkoa sitten ilmestynessä syyskuun numerossa. Ja jos postaus tuolin verhoilusta kiinnostaa, se löytyy täältä.



Viikonloppuna tapahtui myös uusi yllätys, mutta siitä kerron myöhemmin. Nyt oli pakottava tarve päästä vain kertomaan noista portaista!

Iloista viikkoa!


26 kommenttia:

  1. Hauska kohtaaminen. Itselle on käynyt vastaavalla lailla mutta minä olin se kiljahtaja, ai, oletko sinä xxxx blogin kirjoittaja :)
    Tuoli on todella kaunis. Portaat sopii hyvin ympäristöönsä, hienoa että teitte ne perinteiseen tapaan. Ja onhan se huisia kun kiipeäminen ylös tapahtuu vetten yllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on hassua, kun on jonkun henkilön omissa mielikuvituksissaan ajatellut jonkinlaiseksi ja sitten tapaakin ihmisen oikeasti. Muutaman blogituttavan kohdalla on juuri itsellenikin käynyt näin.

      Joo, päätimme tehdä portaat perinteisesti, kun sillä tavalla tulee myöskin ajassa kestävämpi eli takuutukeva lopputulos. Ajattelin itse, että aikaa menee yhräämiseen enemmän, mutta loppujen lopuksi näin ei käynytkään ja säästyimme myös materiaalin rahtaamiselta, kun se löytyi omasta takaa. Kiitos Katja!

      Poista
  2. Siis kyllä te ootte sitten älyttömän käteviä puuseppiä. Okei, tuli nyt hiukan liian leveät, mutta asiahan oli korjattavissa. Tosi hienot rappuset!

    Vai on tuolista tullut julkkis, jee, olen melkein sukua julkkikselle ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutaman millin mittavirhe sallittakoon vielä tässä vaiheessa uraa. Muuten olen kyllä ylpeä, että kaikki askelmat ovat täysin suorassa jne :). Kiitos!!

      Poista
  3. Hienot portaat! Minulle on sattunut muutaman kerran vastaavia kokemuksia, kohtaamiset ovat aina yhtä riemastuttavia 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos. Joo niinpä, uskon!

      Poista
  4. Voi hitsi,lehti oli jo kädessäni eilen kaupassa,mutta otinkin toisen.Olen kesän aikana ostanut Antiikki-lehteä usein, siinä kun on niin mielenkiintoisia juttuja.Pitää tänään lähteä uudestaan kaupoille. :)
    Hienot ja järeät portaat saittekin aikaiseksi.Ja niin kauniin harmaaksi patinoituneet.<3 Parempi näin päin, kuin että olisivat jääneet liian kapeiksi? Nyt varmaan istuvatkin paikallaan tukevasti.
    Tuo kuva tuolista ja peileistä ym.on oikea silmäkarkki.Kuin myös tuo kuva, jossa portaat vielä makaavat lattialla verkkojen ja laatikoiden vieressä.
    Vaikken portaita olekkaan ajatellut lähteväni rakentamaan, sinulla on taito saada inspis päälle postauksillasi,jotain tästä nyt haluaa heti lähteä väkertämään. :D Mukavaa lokakuun alkua Pilvi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äsh, no nyt lehtikioskille, mars ;). Olet oikeassa, portaat ovat erittäin tukevasti kiinni. Mutta koska tiedossa myös on, että saaristossa ilmankosteus vaihtelee, ne on nyt myös kiinnitetty ruuveillakin ylös ja alas.

      Kiitos, aivan ihana kommentti, Mirjam-Matilda - oli niin kiva kuulla!

      Poista
  5. Komiat portaat! Ihailtavaa sinnikkyyttä taas.

    Maanantai on mun kirjastopäivä, joten tänään lähten toiveikkaasti etsimään sieltä Antiikkilehteä, että pääsen lukemaan jutun. Kaupan lehtihyllyllä selaaminen on mun periaatteiden vastaista, koska ajattelen, että jos lukee, niin sitten pitää myös ostaa. Paitsi sisällysluettelon kyllä vilkuilen läpi itsekin ja päätän sitten sen perusteella, jääkö lehti hyllyyn vai lähteekö mukaan. Mutta menee nyt taas sivuun aiheesta, joten poistun paikalta ja toivottelen sinne leppoisaa lokakuuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annukka, pienissä buusteissa pikkuhiljaa etiäppäin :)

      Joo aivan varmasti lehti löytyy ainakin pian kirjastoista, hyvä kun suosit sitä vaihtoehtoa!

      Poista
  6. Anonyymi13.37

    Onkohan nyt tyhmä kysymys, mutta onko portaiden yläpäässä mitään luukkua/ovea vai onko venevajan vinttiin "avoimet ovet"? Voi olla etten hahmota vinttiä kunnolla... Komeat portaat joka tapauksessa, ihailtaa puuseppäilyä! T. Tanja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole yhtään tyhmä kysymys. Kyllä, portaiden yläpäässä on ovi vinttihuoneeseen. Se on ehdottoman välttämätön, koska venevajan alakerrassa lentävät linnut sisällä, eli ovi tarvitaan, etteivät ne eksy yläkertaan. Ovi pitää myös kylmän ja kosteuden paremmin loitolla, kun huoneessa on kevyt eristys. Kiitos kannustuksesta, Tanja!

      Poista
    2. Anonyymi14.04

      Jotain tuollaista ajattelinkin kun muistelin että olet kertonut pääskynpesistä. Ja tosiaan lämmön kannalta samoin. Kyllä kelpaa vintillä majailla (ihmisten, ei lintujen :) ) t. Tanja

      Poista
  7. Hienot portaat taas! Kiva, kun pääsit kauniin tuolisi kanssa lehteen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nämä olivatkin ensimmäiset lovetut, mutta hyvin onnistuivat. Kiitos Maria!

      Poista
  8. Voi että ihanaa kun teillä riittää virtaa siellä tehdä näitä nikkarointeja yms. Mutta mikäs siellä parhaissa maisemissa :-D Minä vain itse naureskelen, kun en tahdo saada juurikaan mitään aikaiseksi. Mies sitä mieltä, että kaikki johtuu vain meidän sirkkelin puutteesta. Jätin varmaan taas viestiä jonnekin vanhempiin postauksiin vahingossa myös tänään, kun olen lueskellut näitä väliin jääneitä juttuja pienen some-taukoni aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina välillä virtaa riittää, välillä ei ;). Oli kyllä kiva saada tikasvaihe tehtyä, kun se on jäänyt roikkumaan muuten valmiista rakennuksesta.

      Ymmärrän sirkkelinäkökulman kyllä tosi hyvin, vaikka se vähän vitsinäkin olisi heitetty! No, me olemme 5 vuotta suunnitelleet sirkkelin hankintaa ja voi olla että se olisi nopeuttanut jotain vaiheita, mutta käsisahalla on pistelty tähän asti kaikki menemään, huh! No, tämä ei ole mikään tavoite, vaan tavoite on saada valmista ja nopeammin, joten sirkkeli on päätetty hankkia viimeistään sitten, kun päätalon remppa alkaa.

      Kiva, käyn lukemassa muutkin kommentit!

      Poista
  9. Komeat on portaat! Teiltä ei taitoa eikä tarmoa puutu :)
    Ja pakko mainita pitkästä aikaa myös upeat kuvasi, jotka hivelevät esteetikon silmää. Tuo idylli kaikkine kauniine yksityiskohtineen ja sinun ihastuttava tapasi kuvata niitä. Miä niin tykkään ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - on tässä varmaan vähän taitoakin karttunut matkan varrella, tai ainakin kokemusta, että uskaltaa lähteä rakentelemaan tällaisia. Onpa kiva kuulla näkemyksesi kuvista. Osa tämän postauksen dokumentaatiokuvista ei ehkkä täytä noita kriteereitä ;), mutta ymmärrän yskän ja olen iloinen!

      Poista
  10. Tulipa tosi hienot portaat! Antiikki&Design -lehden uskollisena lukijana ilahduin, kun sain lukea jutun sinusta ja hienosta tuolistasi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai, kiva, jos tämän numeron sisältö ilahdutti vakilukijaa :))

      Poista
  11. tuo lehti pitääkin lukea! Hienot portaat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin edellispäivänä näin lehden vielä marketin hyllyllä. Kiitos!

      Poista
  12. Upeat portaat olette rakentaneet! Ne näyttävät siltä kuin olisivat olleet
    siinä aina. Täytyy heti huomenna suunnata Cittariin ostamaan tuo Antiikki &
    Design -lehti. Ihana päästä lukemaan tuolisi tarina.
    Ihanaa syysviikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, itsellenikin tuli mieleen, että nämähän ovat ihan kuin vanhat portaat, missä vain piileskelleet?!

      Poista

Kiva, kun jätit viestin!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...